Kaavat ja funktiot âohje
- Tervetuloa
-
- Kaavojen yleiskatsaus
- Kaavojen lisääminen ja muokkaaminen
- Kaavan virheiden tarkistaminen ja parhaat käytännÜt
- Kaavojen kopioiminen tai siirtäminen
- Soluihin viittaaminen kaavoissa
- Merkkijono-operaattorien ja yleismerkkien käyttäminen
- Vinkkejä kaksinkertaisten lainausmerkkien käyttämiseen kaavoissa
-
- Funktioiden yleiskatsaus
- Luettelo funktioista kategorian mukaan
- Argumenttien ja arvojen tyypit
- Merkkijono-operaattorien ja yleismerkkien käyttäminen
- Vinkkejä rahoitusfunktioiden valintaan
- Arvojen pyÜristämiseen käytettävät funktiot
- Funktiot, jotka hyväksyvät argumentteina ehtoja ja yleismerkkejä
-
- KERTYNYT.KORKO
- KERTYNYT.KORKO.LOPUSSA
- KESTO.PAINOTT
- KESTO.MUUNN
- KORKOPĂIVĂT.ALUSTA
- KORKOPĂIVĂT
- KORKOPĂIVĂT.SEURAAVA
- KORKOPĂIVĂJAKSOT
- MAKSETTU.KORKO
- MAKSETTU.LYHENNYS
- VAIHTOKURSSI
- VALUUTTAKOODI
- VALUUTTAMUUNNOS
- VAIHTOKURSSIH
- DB
- DDB
- DISKONTTOKORKO
- KORKO.EFEKT
- TULEVA.ARVO
- KORKO.ARVOPAPERI
- IPMT
- SISĂINEN.KORKO
- ONMAKSU
- MSISĂINEN
- KORKO.VUOSI
- NJAKSO
- NNA
- MAKSU
- PPMT
- HINTA
- HINTA.DISK
- HINTA.LUNASTUS
- NA
- KORKO
- SAATU.HINTA
- STP
- PĂRSSI
- PĂRSSIH
- VUOSIPOISTO
- VDB
- EPĂSĂĂNNĂLLINEN.SISĂINEN.KORKO
- XNNA
- TUOTTO
- TUOTTO.DISK
- TUOTTO.ERĂP
-
- ITSEISARVO
- PYĂRISTĂ.KERR.YLĂS
- KOMBINAATIO
- PARILLINEN
- EKSPONENTTI
- KERTOMA
- KERTOMA.OSA
- PYĂRISTĂ.KERR.ALAS
- SUURIN.YHT.TEKIJĂ
- KOKONAISLUKU
- PIENIN.YHT.JAETTAVA
- LUONNLOG
- LOG
- LOG10
- MDETERM
- MKĂĂNTEINEN
- MKERRO
- JAKOJ
- PYĂRISTĂ.KERR
- MULTINOMI
- YKSIKKĂM
- PARITON
- PII
- POLYNOMI
- POTENSSI
- TULO
- OSAMĂĂRĂ
- SATUNNAISLUKU
- SATUNN.MATRIISI
- SATUNNAISLUKU.VĂLILTĂ
- ROMAN
- PYĂRISTĂ
- PYĂRISTĂ.DES.ALAS
- PYĂRISTĂ.DES.YLĂS
- JONO
- SARJA.SUMMA
- ETUMERKKI
- NELIĂJUURI
- NELIĂJUURI.PII
- VĂLISUMMA
- SUMMA
- SUMMAJOS
- SUMMA.JOS.JOUKKO
- TULOJEN.SUMMA
- NELIĂSUMMA
- NELIĂEROTUSTEN.SUMMA
- NELIĂSUMMIEN.SUMMA
- EROTUSTEN.NELIĂSUMMA
- KATKAISE
-
- OSOITE
- ALUEET
- VALITSE
- VALITSESARAKKEET
- VALITSERIVIT
- SARAKE
- SARAKKEET
- HYLKĂĂ
- LAAJENNA
- SUODATA
- KAAVATEKSTI
- HAEKOOSTEDATA
- VHAKU
- HPINO
- HYPERLINKKI
- INDEKSI
- EPĂSUORA
- LEIKKAUSPISTE.ALUEET
- HAKU
- VASTINE
- SIIRTYMĂ
- VIITE.NIMI
- RIVI
- RIVIT
- LAJITTELE
- LAJITTELE.ARVOJEN.PERUSTEELLA
- OTA
- SARAKKEESEEN
- RIVIIN
- TRANSPONOI
- UNIONI.ALUEET
- AINUTKERTAISET.ARVOT
- PHAKU
- VPINO
- RIVITĂSAR
- RIVITĂRIV
- RISTIHAKU
- RISTIVASTINE
-
- KESKIPOIKKEAMA
- KESKIARVO
- KESKIARVOA
- KESKIARVO.JOS
- KESKIARVO.JOS.JOUKKO
- BETAJAKAUMA
- BETAJAKAUMA.KĂĂNT
- BINOMIJAKAUMA
- CHIJAKAUMA
- CHIJAKAUMA.KĂĂNT
- CHITESTI
- LUOTTAMUSVĂLI
- KORRELAATIO
- LASKE
- LASKE.A
- LASKE.TYHJĂT
- LASKE.JOS
- LASKE.JOS.JOUKKO
- KOVARIANSSI
- BINOMIJAKAUMA.KRIT
- OIKAISTU.NELIĂSUMMA
- EXPONENTIAALIJAKAUMA
- FJAKAUMA
- FJAKAUMA.KĂĂNT
- ENNUSTE
- TAAJUUS
- GAMMAJAKAUMA
- GAMMAJAKAUMA.KĂĂNT
- GAMMALN
- KESKIARVO.GEOM
- KESKIARVO.HARM
- LEIKKAUSPISTE
- SUURI
- LINREGR
- LOGNORM.JAKAUMA.KĂĂNT
- LOGNORM.JAKAUMA
- MAKS
- MAKSA
- MAKS.JOS.JOUKKO
- MEDIAANI
- MIN
- MINA
- MIN.JOS.JOUKKO
- MOODI
- BINOMIJAKAUMA.NEG
- NORM.JAKAUMA
- NORM.JAKAUMA.KĂĂNT
- NORM.JAKAUMA.NORMIT
- NORM.JAKAUMA.NORMIT.KĂĂNT
- PROSENTTIPISTE
- PROSENTTIJĂRJESTYS
- PERMUTAATIO
- POISSON
- TODENNĂKĂISYYS
- NELJĂNNES
- ARVON.MUKAAN
- KULMAKERROIN
- PIENI
- NORMITA
- KESKIHAJONTA
- KESKIHAJONTAA
- KESKIHAJONTAP
- KESKIHAJONTAPA
- TJAKAUMA
- TJAKAUMA.KĂĂNT
- TTESTI
- VAR
- VARA
- VARP
- VARPA
- WEIBULL
- ZTESTI
-
- MATRIISI.TEKSTIKSI
- MERKKI
- SIIVOA
- KOODI
- YHDISTĂ
- KETJUTA
- LASKE.OSUMAT
- VALUUTTA
- VERTAA
- ETSI
- KIINTEĂ
- VASEN
- PITUUS
- PIENET
- POIMI.TEKSTI
- PELKKĂTEKSTI
- ERISNIMI
- SĂĂNNĂLLINEN.LAUSEKE
- SĂĂNNĂLLINEN.LAUSEKE.POIMI
- KORVAA
- TOISTA
- OIKEA
- KĂY.LĂPI
- VAIHDA
- T
- TEKSTI.JĂLKEEN
- TEKSTI.ENNEN
- TEKSTI.VĂLISSĂ
- YHDISTĂ.TEKSTI
- TEKSTIJAKO
- POISTA.VĂLIT
- ISOT
- ARVO
- Copyright
DISKONTTOKORKO
DISKONTTOKORKO-funktio palauttaa vuosittaisen diskonttokoron arvopaperille, jolle ei makseta korkoa ja joka on myyty alle lunastusarvonsa.
DISKONTTOKORKO(tilityspäivä; erääntymispäivä; hinta; lunastus; päivien laskentaperuste)
tilityspäivä: Päivämäärä-/aika-arvo tai päivämäärämerkkijono, joka kuvaa kaupan tilityspäivää, joka on yleensä yksi tai useampia päiviä kauppapäivän jälkeen.
erääntymispäivä: Päivämäärä-/aika-arvo tai päivämäärämerkkijono, joka kuvaa arvopaperin erääntymispäivää. erääntymispäivä tulee olla tilityspäivälle määritetyn päivämäärän jälkeen.
hinta: Lukuarvo, joka kuvaa arvopaperin hintaa nimellisarvon 100 âŹ:a kohden. hinta lasketaan ostohinta / nimellisarvo * 100 ja sen on oltava suurempi kuin 0.
lunastus: Lukuarvo, joka kuvaa lunastusarvoa nimellisarvon 100 âŹ:a kohden. lunastus lasketaan lunastusarvo / nimellisarvo * 100 ja sen on oltava suurempi kuin 0. Usein se on 100, joka tarkoittaa sitä, että arvopaperin lunastusarvo on sama kuin sen nimellisarvo.
päivien laskentaperuste: Valinnainen modaalinen arvo, joka määrittää laskennassa käytettävien päivien määrän kuukaudessa ja vuodessa (päivien laskentaperuste).
30/360 (0 tai ohitettu): 30 päivää kuukaudessa, 360 päivää vuodessa käyttäen NASD-menetelmää päivämäärille, jotka osuvat kuukauden 31. päivälle.
todellinen/todellinen (1): Jokaisen kuukauden todelliset päivät, jokaisen vuoden todelliset päivät.
todellinen/360 (2): Jokaisen kuukauden todelliset päivät, 360 päivää vuodessa.
todellinen/365 (3): Jokaisen kuukauden todelliset päivät, 365 päivää vuodessa.
30E/360 (4): 30 päivää kuukaudessa, 360 päivää vuodessa käyttäen eurooppalaista menetelmää päivämäärille, jotka osuvat kuukauden 31. päivälle.
Esimerkki |
|---|
Oletetaan, että suunnittelet hypoteettisen arvopaperin ostamista. Ostos maksetaan 1. toukokuuta 2009 (tilityspäivä), arvopaperi erääntyy 30. kesäkuuta 2015 (erääntymispäivä), ostohinta on 67,14 ⏠nimellisarvon 100 âŹ:a kohden (hinta), arvopaperin nimellisarvo (lunastus) on 100 nimellisarvon 100 âŹ:a kohden ja korko lasketaan 30/360 päiviin perustuen (päivien laskentaperuste). =DISKONTTOKORKO("1.5.2009"; "30.6.2015"; 67,14; 100; 0) palauttaa 5,33 %, joka on arvopaperin hinnoittelun määrittelemä vuosittainen diskonttokorko, olettaen, että käytetään 30/360 päiviin perustuvaa korkokäytäntÜä. |